Sam Mendesin esikoiselokuva kertoo mädänneistä perhesuhteista, pinnallisuudesta, kieroon kasvaneesta moraalista, sairaallisesta teeskentelemisestä, miehen paineista, paikan täyttämisestä elämässä, yhteiskunnan välinpitämöttömyydestä, sekä himosta. Samalla se on kuitenkin manifesti kaikesta maailman kauneudesta. Tietenkin kauneus on tulkinnallinen kysymys. American Beauty näyttää kaiken kuonan, jonka pinta peittää.
Perheenisä Lester päättää jatkaa elämäänsä uudelta puolelta. Lester kerjää itselleen potkut ja kiristää pomoltaan eron yhteydessä 60 000 dollaria. Ahdistunut ja hieman tossun alla oleva Lester vapautuu kuorestaan ja palaa nuoruuteensa: Hän jatkaa marihuanan sauhuttelua, aloittaa painonnoston, sekä ostaa upean urheiluauton. Tytär Jane ja jokseenkin materialistinen vaimo Carolyn -jota Lester yrittää irrottaa pinnallisuudesta- oudoksuvat Lesteriä. Perheen sekaiset suhteet alkavat kerätä karstaa ympärilleen.
Kerronta on alussa hyvin johdattelevaa, vaikkakin hieman hidasta ja tapahtumaköyhää, mutta mielenkiinto pysyy silti yllä taiteellisuuden ja häkeltävien kohtausten ansiosta. Tiivis ja ahdistava tunnelma kelluu hyvin mukana elokuvassa. Tarina punoutuu jännittäväksi, mutta pysyy silti rauhallisena, siis perhe-elämä jatkuu edelleen, perhettä koettelevista tapahtumista huolimatta. Minulle oli lähes mahdotonta poistua television äärestä.
American Beauty on täynnä upeita roolisuorituksia. Kevin Spacey on ehdottomasti Oscarinsa ansainnut. Hän suorastaan hehkuu rakkautta kauneuteen. Kuten myös naapurin poikaa esittävä Wes Bentley. Jotkin repliikit tuntuisivat juustoisilta, ilman vastaavia huippunäyttelijöitä. Loppu yllättää käänteillään, taiteellisuudellaan ja purkauksellisuudellaan. Se on ikään kuin tilitys, jossa ahdistava tunnelma laukeaa ryöppyinä.
Elokuva ei suoraan kerro ulkonäöstä, mutta se on voimakas elementti kaikessa kertomuksessa ja opetuksessa kauneudesta, jota elokuva katsojalleen jakaa. Jälleen kerran saa huomata, että ulkonäkö pettää. Menestyvän lähiössä asuvan perheen elämä on aivan tolallaan. Julkisivu on kuitenkin kunnosssa. Elokuva kyseenalaistaakin ulkonäön merkityksen. Mikä on totta ja mikä enään on kaunista? Ihmisuhteet ovat myös keskeinen tekijä. Ennakoluulot ja haperot olettamukset musertavat elokuvassa suhteita. Mielestäni American Beauty haluaakin kertoa, että ihmisuhteet ovat pyhiä.
Esikoisohjaukseksi American Beauty on menestynyt: 5 Oscaria ja 77 muuta. Eikä suotta, sillä työn jälkeä ei voi muuta kuin ihailla. Se on täsmällistä ja harkittua, ilman aidan alituksia. Vuonna 1999 valmistunut American Beauty hämmästyttää yhä. Kokonaisuudessaan se on kaunis ja lumoava. Se on jotain, joka saa katsojan suhtautumaan uudella asenteella kauneuteen. Monet asiat muuttuvat nopeasti kauniiksi.
=D
VastaaPoistatarkasti arvosteltu teos, hyvin rakennettu ja oot hienosti analysoinut elokuvan yhdistymistä omaan aiheeseesi! tosi rikasta ja monipuolista kieltä!:) olisit kyllä voinut laittaa jonkun kuvan keventämään tekstiä... :D
VastaaPoistaOsuvia adjektiiveja ja hyvää kuvailua. Tää sopi tosi hyvin sun blogin otsikkoon "pinnan molemmin puolin". Hienosti ja yksityiskohtaisesti arvosteltu juttu sai ainakin mut innostumaan vuokraamaan ton leffan :)
VastaaPoistaYhdyn ehdottomasti edellisiin kommentoijiin: olet havainnoinut ja analysoinut elokuvaa tarkasti. Olet tarttunut olennaisiin piirteisiin ja ymmärtänyt monipuolisesti elokuvan eri tasoja. Muista otsikoida arvostelu kuvailevasti. Pidän kovasti osuvista sananvalinnoistasi!
VastaaPoista